Ystävänpäivän kunniaksi haluan jakaa ajatuksia aiheesta, joka voi koskettaa monia:

yrityksen perustaminen ystävän kanssa.

Otan esimerkin kahdesta korkeakoulukaverista, jotka perustivat IT-alan yrityksen valmistumisen jälkeen. He olivat tehneet jo opiskeluaikana projekteja yhdessä ja huomanneet täydentävänsä toisiaan. Toinen oli tekninen nero, toinen osasi myydä. Vuosien saatossa heidän yrityksensä on kasvanut merkittäväksi toimijaksi alallaan, mutta tärkeintä heille on, että ystävyys on vain vahvistunut matkan varrella.

Jaettu intohimo ja yhteinen visio ovat kultaakin kalliimpia. Kun molemmat palavat halusta ratkaista samaa ongelmaa tai toteuttaa yhteistä unelmaa, syntyy ainutlaatuista energiaa.

Mutta sitten tulee se raha. Se voi olla ystävyyden koetinkivi. Olen nähnyt liian monta kertaa, kuinka ystävyydet ovat päättyneet liiketoiminnan vaikeuksien myötä. Vielä surullisempaa on, kun luotettu ystävä osoittautuukin rahan sokaisemaksi Juudakseksi. Menestyvässäkin yrityksessä tulee väistämättä tilanteita, joissa pitää tehdä vaikeita päätöksiä investoinneista, palkoista tai voitonjaosta. Kestääkö kantti, jos kassa on tyhjä (tai täynnä)?

Siksi olen vahvasti sitä mieltä, että kaikki vastuut, roolit ja taloudelliset pelisäännöt pitää sopia kirjallisesti heti alussa. Myös vaikeat skenaariot - konkurssi, petos, vakava sairastuminen - pitää käydä läpi ja sopia miten niissä toimitaan. Se ei ole epäluottamuksen osoitus, vaan päinvastoin - se on osoitus siitä, että ystävyyttä arvostetaan niin paljon, ettei sitä haluta riskeerata.

Yhtä tärkeää on pitää säännöllisesti keskusteluja, joissa käydään läpi sekä bisneksen että ystävyyden tilaa. Vaikeistakin asioista pitää pystyä puhumaan heti, ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi.

Ystävän kanssa yrityksen perustaminen voi olla yksi elämän parhaimpia päätöksiä - mutta vain jos molemmat ymmärtävät riskit ja ovat valmiita tekemään töitä sekä bisneksen että ystävyyden eteen.