Yrittäjän on pakko tuntea kaikki oman toimialansa sääntely. Sääntely hyödyttää suuryrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita, ja se haittaa perheyrityksiä. Viime viikolla eräs asiakkaamme totesikin epäuskoisena, että hänen toimialallaan on yksi pieni alue jäänyt sääntelyn ulkopuolelle.

Osakeyhtiölaki kohtelee yrityksiä lähes tasapuolisesti omistajasta ja koosta riippumatta. Kun yritys rekisteröidään, se saa y-tunnuksen kuten ihminen saa henkilötunnuksen. Yritys saa solmia ihmisiä velvoittavia sopimuksia kuin kuka tahansa inhimillinen olento. Siksi laki säätää, että yhtiöllä tulee olla kasvot: sitä edustaa hallituksen puheenjohtaja.

Osakeyhtiölaki määrää, että hallituksen tulee järjestää kirjanpito, jota kutsutaan ulkoiseksi laskentatoimeksi. Määräyksen tarkoitus on varmistaa, että yhtiö maksaa veronsa. Sen tarkoitus ei ole tuottaa johdolle apua yhtiön taloudellisesta tilanteesta (sisäinen laskentatoimi).

Sisäinen laskentatoimi ohjaa kaikkia yrityksen sisäisiä prosesseja: kuka laatii tarjouksen, miten tilaus muuttuu toimitukseksi, miten myyntilaskut tehdään ja kuinka ostolaskut tarkastetaan. Jokainen yritys investoi koneisiin, laitteisiin ja käyttöpääomaan. Investointi on aina taloudellinen riski, joten yrittäjyys on riskien hallintaa - ei sen karttamista.

Osakeyhtiölaissa ei ole säädöstä, joka velvoittaisi hallitusta luomaan hyvän hallinnon mukaista johtamistapaa. Jos olisi, siinä määrättäisiin hallitusta laatimaan myyntibudjetti asiakkaittain ja palveluittain. Kuka myy, mitä ja kenelle. Lainsäätäjälle myyntityö on liian vieras käsite, jotta sen hyvää johtamista ymmärrettäisiin vaatia.