Olipa rahoittajana yrittäjä itse tai ulkopuolinen taho, niin liiketoimintasuunnitelma on laadittava. Suunnitelmalla hallitaan liiketoimintariskiä, joka vastaa kysymykseen "miksi kauppa ei käy". Kaikkia riskejä hallitaan suunnitelmilla; on pelastussuunnitelmaa, palosuunnitelmaa ja varasuunnitelmaa.

Liiketoimintasuunnitelman kova ydin on myyntibudjetti. Siinä määritellään mitä myydään, kenelle ja missä. Näiden perusteella muodostuu käsitys yhtiön markkinoista: esimerkiksi pirkanmaalaiset hyvätuloiset eläkeläiset. Tästä muodostuu yhtiön tulopuoli.

Myyntibudjetti kuvaa myös kulupuolen: kuka myy ja kuinka paljon myyntiin käytetään aikaa ja rahaa. Esimerkiksi yrittäjä tuottaa sisältöä somekanaviin tunnin päivässä maksullisen mainonnan lisäksi. Onko yrityksellä kivijalkamyymälä vai verkkokauppa, ja mikä on niiden osuus liikevaihdosta?

Myynnin suunta, määrä ja laatu määrittelevät sen, kuinka hyvä on hit-rate eli mikä osuus kontakteista päätyy asiakkaaksi. Myynti kohdistetaan oikeaan kohderyhmään, asiakkas ymmärtää mikä on paras vaihtoehto hänen tarpeisiinsa ja kauppasi saa näkyvyyttä kadulla ja netissä. Lopuksi lasketaan, ketkä ovat parhaiten kannattavat asiakkaat.

Jos ostettava yrityksen riskien hallinta on kunnossa, liiketoimintasuunnitelma on laadittu kirjallisesti ja sitä on säännöllisesti päivitetty. Ostaja ja myyjä pääsevät sen perusteella vuoropuheluun toiminnan jatkuvuudesta (keitä ovat pääasiakkaat, miltä heidän tulevaisuutensa näyttää, säilyykö asiakkuus). Kauppahinta perustuu aina nykytilanteeseen: jos ostaja uudistaa liiketoimintaa ja tulos paranee, ei se lisää nykyarvoa.

Yhtiön hintaan vaikuttaa sen kannattavuus. Yhtiöt eivät mene konkurssiin sen takia, että ne tekevät tappiota vaan siksi, että niiltä loppuu raha. Kannattavakin liiketoiminta menee nurin, jos lainanlyhennys ja korko tyhjentävät kassan. Kassavirtalaskelma on yrityskaupan tärkein asiakirja.