Olemme olleet Kasvu Open-yhteisössä mylläreinä/sparraajina kymmenen vuotta. Sinä aikana olen tavannut toista sataa yrittäjää ja päässyt tutustumaan suomalaisiin innovaatioihin.

Nyt syksyllä tapasin taas muutaman. Ovat uusia yrittäjiä, mutta kaikilla on pitkä kokemus liikkeenjohdosta palkollisena. Monella on kokemusta toimitusjohtajana, mutta harvalla taustaa yrittäjänä.

Mikä erottaa palkollisen ja yrittäjän? Palkollinen ei mieti (pl. toimitusjohtaja) strategiaa vaan toteuttaa sitä. Palkollinen ei mieti omistajan (rahoittaja) asemaa vaan luottaa kassan riittävyyteen.

Jos osakkaita on useampi kuin yksi ja he työskentelevät yrityksessä, nämä kolme roolia (rahoitus, seuranta ja suunnittelu) menevät sekaisin. Näistä yrityksistä noin kolmasosa ajautuu vakaviin ongelmiin heti alkuvaiheen jälkeen. Pahimmillaan omistaja puuttuu strategiaan ja hallitus operatiiviseen toimintaan.

Ongelmat alkavat osakassopimuksesta. Siinä pyritään määrittelemään kuka mitäkin tekee ja kuinka paljon käyttää aikaa (tai rahaa). Koska liiketoiminta ei yritystä perustettaessa ole vakiintunutta, niin määritelmät menettävät merkityksensä kun liiketoiminta muuttuu ja kehittyy.

Kenelläkään ei ole oikeutta työllistyä omistamassaan yrityksessä eikä omistajalla voi olla velvoitetta työskennellä siinä. Vapaaseen markkinatalouteen ja kapitalismiin kuuluu omistusoikeus, jota ei voida riistää pois. Erikseen voidaan - ja kannattaa - sopia myötämyyntivelvoitteesta, jos alkuperäinen tarkoitus on myydä yritys siemenvaiheen jälkeen pois.

Kun yritys alkaa saada myyntiä ja maksaa korkoa tai osinkoa rahoittajilleen, ei ole enää ollenkaan varmaa että alkuperäiset osakkaat ovat parhaat ihmiset tehtäviinsä. Hiellä ansaittu innovointi voi muuttua ongelmaksi, kun tarvitaan riihikuivaa rahaa kasvua varten. Kasvu voi puolestaan tehdä omistajana alkaneen toimitusjohtajan työn ongelmaksi, kun tarvitaan myyntiosaamista.

Jokaisen aloittavan yrittäjän kannattaa maksaa siitä, että saa hyvän tuen yrittäjyytensä alkutaipaleelle. Perustamisen jälkeen yritys kuitenkin joutuu kohtaamaan kylmän todellisuuden: mitä myydään, kenelle ja missä. Sille on oma käsitteensä: myyntistrategia.