Yhtiön nykytilanne on sen henkisten ja taloudellisten resurssien rajoittama. Johdolla, hallituksella ja omistajilla on yleensä tarkka käsitys pienissä yrityksissä molemmista muuttujista. Tämä on yleensä kaikkein kriittisin paikka käyttää ulkopuolista ammattilaista.

Henkisten resurssien arviointi toteutetaan kartoittamalla yhtäältä tiedonkulun pullonkauloja ja toisaalta esimiesten kykyä johtaa alaisiaan (saman asian eri puolet). Tiedonkulun pullonkaulaa kutsutaan operatiiviseksi riskiksi. Se on osa liiketoimintariskiä, joka vastaa kysymykseen "miksi kauppa ei käy".

Esimiehen kyky johtaa alaisiaan paljastuu kun myyntiä budjetoidaan. Jääkö myynti tavoitteista, reklamoivatko asiakkaat tai onko kannattavuus heikko? Jos esimies ei tavoita asetettuja tavoitteita, vain toteutuneen myynnin vertailu budjettiin paljastaa sen.

Johtajan tärkein tehtävä on kertoa alaisilleen mitä heiltä odotetaan, miten sitä mitataan ja miten siitä palkitaan. Myynnin budjetoinnilla ja sen seurannalla halutaan kehittää esimiehen omia johtamistaitoja. Se ei ole työkalu etsiä syyllisiä vaan kehittää toimintaa.